sunnuntaina, marraskuuta 11, 2007

Äijäily ei edistä tasa-arvoa

Tua Onnela:
Otan esimerkiksi keskustelun huoltajuuspäätöksistä. Aihe sinänsä on mitä tärkein: on todellinen ongelma, että erotilanteissa lasten päähuoltajaksi nähdään yhä lähes automaattisesti äiti. Joissakin kohdin keskustelu on kuitenkin mennyt älyttömyyksiin.

Yhdet väittävät vakavissaan, että epätasa-arvoiset päätökset johtuvat sosiaalivirkailijoiden sukupuolesta. Toiset taas menevät äärestä laitaan ja vaativat miehille tasan puolta kaikista huoltajuuksista riippumatta siitä, että keskimäärin äidit kantavat huomattavasti enemmän vastuuta kodista ja lapsista jo ennen eroa.

Meistä jokainen on tavannut sekä naisia että miehiä, jotka ovat esimerkiksi hyviä vanhempia, huonoja vanhempia, vastuuttomia, huolehtivia, herkkiä tai ronskeja.

Miksi meidän on silti niin vaikea käsittää, että sukupuolten keskimääräiset ominaisuudet kertovat vain keskiarvoista eivätkä yksilöistä?

Jos pääsisimme ihmisten leimaamisesta sukupuolen perusteella, myös huoltajuuskiistat hoituisivat auto\hmaattisesti tasa-arvoisella tavalla.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

En tiedä millä tavalla huoltajuudesta normaalisti päätetään, mutta mahtaisiko tilannetta muuttaa suuntaan tai toiseen sellainen, että huoltajuuspäätökset tehtäisiin sen perusteella, että kumpikin osapuoli laatisi nimettömän ja sukupuolta ilmaisemattoman hakemuksen ja virkailijat tekisivät päätöksensä tietämättä luovuttavatko lapset äidille vai isälle?

Anonyymi kirjoitti...

Melko tyhjänpäiväistä retoriikkaa toimittajalta. "Olisi kiva, jos maailmassa ei olisi köyhyyttä ja väkivaltaa" jne.

Anonyymi kirjoitti...

Melko tyhjänpäiväistä retoriikkaa toimittajalta. "Olisi kiva, jos maailmassa ei olisi köyhyyttä ja väkivaltaa" jne.

Anonyymi kirjoitti...

"Yhdet väittävät vakavissaan, että epätasa-arvoiset päätökset johtuvat sosiaalivirkailijoiden sukupuolesta."

Näyttävät johtuvan. Asiaa ei tietenkään tulla koskaan tutkimaan. Ei ainakaan puolueettomasti.

"Toiset taas menevät äärestä laitaan ja vaativat miehille tasan puolta kaikista huoltajuuksista riippumatta siitä, että keskimäärin äidit kantavat huomattavasti enemmän vastuuta kodista ja lapsista jo ennen eroa."

vs.

"Miksi meidän on silti niin vaikea käsittää, että sukupuolten keskimääräiset ominaisuudet kertovat vain keskiarvoista eivätkä yksilöistä?"

Tässä on ristiriita. Ovatko keskiarvot Tua Onnelan mielestä kaiken a ja o, vai eivät? Sitä ei lukija saa selville. Ilmeisesti ne ovat tärkeitä vain kun ne suosivat naisia.

Ja mitä tulee lasten huolehtimiseen: totta kai äiti viettää enemmän aikaa vauvaikäisistä huolehtien, onhan lasta imetettävä. Jos isä on samaan aikaan töissä, hän tekee töitä koko perheen eteen. Näin molemmat vanhemmat tekevät parhaansa lapsensa eteen, eikä toisen panosta voi pitää toista arvokkaampana, ellei ole todella asenteellinen.