Kaikessa ystävyydessä, Henry: tuollaisia tutkimuksia on pieni pakko tehdä siitä yksinkertaisesta syystä, että tieteellisessä työssä ei voi käytännöllisesti katsoen esittää ainoatakaan väitettä, ellei sitä voi pönkittää lähdeviitteellä. Mutu-tiedon nojalla kaikki varmasti uskovat, että lapset pelkäävät humalaisia aikuisia, mutta kun joku muu kirjoittaa laajemman ja kattavamman arvion alkoholiongelmasta ja rakentaa pitkän päättelyketjun sen varaan, että lapset lähtökohtaisesti pelkäävät juoppoja, hänellä pitää tieteellisen työn yleisen käytännön nojalla olla lähdeviite sen päättelyketjunsa alkupisteelle.
Joku toinen voisi ottaa oman tutkimuksensa lähtökohdaksi mututasolla aivan yhtä uskottavan väitteen, että lapset yleensä pitävät juoppoja hassuina, tai että juoppojen seassa kasvanut lapsi ei koe juoppoutta pelottavana. Tämä on aivan yhtä validi väite kuin tuo väite humalaisten pelottavuudesta lapsille, jos kummallakaan ei ole lähdeviitettä.
Itse asiassa - kuten Hesarin keskusteluketjussakin koetin turhaan inistä - tuo tutkimus on tilattu eräältä markkinointitarkoituksiin tutkimuksia tekevältä firmalta, Kuulas Research Agencylta. Pikku tutkimus on osa Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton Mieti missä seurassa humallut -kampanjaa, ja se on jo täyttänyt tarkoituksensa: tuonut kampanjalle näkyvyyttä.
Toki kyseistä tutkimusta voi nyt käyttää lähteenä jossain tieteellisessä tutkimuksessa kunhan siihen suhtautuu riittävällä varauksella. Tähän mennessä tuolla tutkimuksella kukaan ei kuitenkaan ole kuvitellutkaan edistävänsä tiedettä.
" Throughout the 1990's, every third victim of criminal homicide has been a woman."
Olettaen että tuo lause pitää paikkansa, se tarkoittaa siis, että 33% uhreista olisi naisia.
Asiayhteydestä irrotettuna tuo lause pistää miettimään, että mikä mahtaa olla se hyväksyttävä luku tasa-arvon kannattajana itseään pitävälle feministille. 0%, 40%, 50% vai joku ihan muu prosenttiluku?
4 kommenttia:
Kaikessa ystävyydessä, Henry: tuollaisia tutkimuksia on pieni pakko tehdä siitä yksinkertaisesta syystä, että tieteellisessä työssä ei voi käytännöllisesti katsoen esittää ainoatakaan väitettä, ellei sitä voi pönkittää lähdeviitteellä. Mutu-tiedon nojalla kaikki varmasti uskovat, että lapset pelkäävät humalaisia aikuisia, mutta kun joku muu kirjoittaa laajemman ja kattavamman arvion alkoholiongelmasta ja rakentaa pitkän päättelyketjun sen varaan, että lapset lähtökohtaisesti pelkäävät juoppoja, hänellä pitää tieteellisen työn yleisen käytännön nojalla olla lähdeviite sen päättelyketjunsa alkupisteelle.
Joku toinen voisi ottaa oman tutkimuksensa lähtökohdaksi mututasolla aivan yhtä uskottavan väitteen, että lapset yleensä pitävät juoppoja hassuina, tai että juoppojen seassa kasvanut lapsi ei koe juoppoutta pelottavana. Tämä on aivan yhtä validi väite kuin tuo väite humalaisten pelottavuudesta lapsille, jos kummallakaan ei ole lähdeviitettä.
Mia Sparenberg on huolissaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta Suomessa:
" Throughout the 1990's, every third victim of criminal homicide has been a woman."
Itse asiassa - kuten Hesarin keskusteluketjussakin koetin turhaan inistä - tuo tutkimus on tilattu eräältä markkinointitarkoituksiin tutkimuksia tekevältä firmalta, Kuulas Research Agencylta. Pikku tutkimus on osa Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton Mieti missä seurassa humallut -kampanjaa, ja se on jo täyttänyt tarkoituksensa: tuonut kampanjalle näkyvyyttä.
Toki kyseistä tutkimusta voi nyt käyttää lähteenä jossain tieteellisessä tutkimuksessa kunhan siihen suhtautuu riittävällä varauksella. Tähän mennessä tuolla tutkimuksella kukaan ei kuitenkaan ole kuvitellutkaan edistävänsä tiedettä.
" Throughout the 1990's, every third victim of criminal homicide has been a woman."
Olettaen että tuo lause pitää paikkansa, se tarkoittaa siis, että 33% uhreista olisi naisia.
Asiayhteydestä irrotettuna tuo lause pistää miettimään, että mikä mahtaa olla se hyväksyttävä luku tasa-arvon kannattajana itseään pitävälle feministille. 0%, 40%, 50% vai joku ihan muu prosenttiluku?
Lähetä kommentti