Lauseista tehdyt virheelliset päätelmät

Lähes aina kun osallistun keskusteluihin blogini ulkopuolella keskusteluryhmissä ja varsin oikeassa elämässä, minulle sanotaan "mitä sinä tuolla ajat takaa?" tai "aijaa, sinä vain haluat, että..." tms. Onko oletusarvona kaikissa keskusteluissa se, että jonkun asian sanojalla on jokin "salainen" motiivi? Minä olen tottunut siihen, että tarkoitetaan juuri sitä, mitä sanotaan ilman, että takana olisi sen ihmeempiä tarkoitusperiä. Ilmeisesti olen ymmärtänyt käytännön kommunikaation lait väärin.

Miksi ihmisten pitää pehmennellä sanojaan, jotta häntä ei ymmärrettäisi väärin, vaikka hänen sanoissa sinällään kirjaimellisesti ymmärrettynä ei olisikaan mitään väärin ymmärrettävää? Eikö kommunikaatio olisi helpompaa, jos sanoista poistettaisiin kaikki vihjailevat merkitykset? Olisi vain tosia ja vähemmän tosia lauseita. Ei tarvitsisi kysellä, että "oletko sinä joku rasisti/sovinisti/misogynisti" jne.

Jukka Kajava kirjoittaa Miljonääri-Jussista seuraavasti:

"TV-katsojalle tarjotaan naiskuvaa, jonka mukaan raha ja vain se ratkaisee kaiken. Ihmisen arvo alenee. Entä sitten, kun ohjelman naiset alkavat taistellla ohjelman formaatin mukaisesti toisiaan vastaan. Aina pahenee."

George Bush sanoo, että Demokraatit vaarantaisivat USA:n talouden terveyden nostamalla veroja.

Minttu miettii, millaista miestä hän voisi suositella kummitytölleen ja kas kummaa, tuntomerkit sopivat minuun melkein kuin nenä päähän. En ole katkera äidilleni tai exilleni, en ole väkivaltainen, enkä määräile naisia juuri ollenkaan. Jos Mintun suositukset edustavat naisten yleisiä käsityksiä, niin kaiken järjen mukaan täällä pitäisi parveilla kummityttöjä laumoittain.

Kahdeksan vuotias poika läpäisi Microsoftin testin, joka on aikuisillekin vaikea.

Uusi ennätyspusu kesti 31 tuntia 18 minuuttia. Siitä tulikin mieleeni, miksi missään ei järjestetä televisioituja homojen suutelukilpailuita?