tiistaina, syyskuuta 06, 2016

Tämän blogin historiaa

Blogi on 13 vuotta vanha ja kommenttiosastolla haikailtiin historiikin perään.


Historiahan menee suunnilleen siten, että kirjoittelin vuosina 1999-2003 nyyssien Ihmissuhteet-ryhmään, jossa käytiin toistaiseksi parhaat markkina-arvoväittelyt. Vuonna 2002 Trio Erektuksen Tommi perusti blogin ja suitsutti bloggaamisen ihanuutta. En ymmärtänyt hänen innostustaan juuri ollenkaan, sillä keskusteluryhmissähän oli kaikki oleellinen. Vuoden 2003 toukokuussa päätin kuitenkin perustaa tämän blogin.

Ajattelin olevani blogini kanssa auttamattomasti myöhässä, sillä Pinserin blogilistalla oli jo yli 200 blogia...

Blogini keikkui Pinserin blogilistan top 12 joukossa parisen vuotta, ollen parhaimmillaan toinen. Sitten tulivat neuleblogit ja lopulta muotiblogit, jotka suistivat kaikki muut aihealueet perikatoon. Blogilista oli oman aikansa kiinnostava media.

Blogin alkuvuosina bloggerissa ei ollut kommenttiosastoa ollenkaan, joten käytin ulkopuolista Enetationin kommenttisysteemiä, joka on sittemmin hävinnyt taivaan tuuliin, mukanaan parhaat blogikeskustelut. Mukana oli mm. laadukas naiskommentaattori nimim. "kevyesti".

Blogimaailmassa oli useita markkina-arvobloggaajia, eritoten Ilkka Kokkarinen. Nuo ajat ovat jääneet unholaan.

En kuulunut bloggaajana stadin punavihreään kuplaan, enkä siksi saanut yhtään Kultaisen kuukkelin blogipalkintoa, mistä olen vieläkin katkera.

Nykyään blogit ovat pirstaloituneet ja kokeneet inflaation sosiaalisen median paineessa. Enää ei ole jäljellä sitä intoa ja tunnelmaa, joka vallitsi aikoina, kun blogit ja blogilista olivat kehityksen uusinta uutta.

perjantaina, elokuuta 26, 2016

Presidenttiparikohu hymyilyttää

Hesarissakin uutisoitu presidenttiparikohu lyö ällikällä.


Mika Lintilä on pöyristynyt:
”En voi tietenkään ottaa kantaa itse tutkimukseen, mutta minusta se kuulostaa hirveän vanhakantaiselta”, Lintilä kertoo.

”Se, että kuvayhteys oli rakennettu presidenttiin ja hänen puolisoonsa, oli mielestäni erittäin tyylitöntä. Ihmettelen kyllä, jos presidentin puolelta on annettu lupa tuollaiseen kuvan käyttämiseen.”
Evoluutiopsykologian mukaan naiset kokevat vetovoimaa vanhempia ja hyvässä asemassa olevia miehiä kohtaan. Jenni Haukio on ilmeisesti kokenut vetovoimaan vanhempaa ja hyvässä asemaa olevaa miestä kohtaan. Mikä tässä nyt on epäselvää?

Lintilät ja monet muut kauhistelevat naisten kiinnostusta vanhempia ja hyvässä asemassa olevia miehiä kohtaan. Ei kai se mikään rikos ole? Vai eikö väite pidä Lintilän mukaan paikkaansa?

Lintilän mukaan "tutkimus kuulostaa hirveän vanhakantaiselta." Miltä ihmeen vanhakantaiselta? Tutkimuksen tulos joko pitää paikkansa tai ei pidä paikkaansa. Jos Lintilällä on parempia ja uudenaikaisempia tutkimuksia tiedossa, niin herra on hyvä ja kaivaa ne esille. Mistä lähtien on ollut hyväksyttävää tyrmänä ei-kivalta kuulostavat tutkimustulokset ilman mitään todisteita päinvastaisesta.

Ehkäpä vieläpä kohuakin huvittavampaa on evoluutiopsykologian häpeäminen:
Lopuksi kirjassa kerrotaan evoluutiopsykologian kritiikistä seuraavasti:

Evoluutiopsykologiaa on kritisoitu siitä, että se esittää hypoteeseja, joita ei voida testata. Kritiikki on myös kohdistunut hypoteeseihin, joilla ei ole selkeää tieteellistä tukea, kuten oletus naisvartalon tiettyjen mittasuhteiden yhteydestä vetovoimaan ja terveyteen.”
Ei pyhä Jeesus! Oletukselle naisvartalon tiettyjen mittasuhteiden yhteydestä vetovoimaan ei ole selkeää tieteellistä tukea. Siis sille, että miehet pitävät enemmän kurvikkaista naisista kuin omenan tai laudan muotoisista? Ei kai tuon asian todistamiselle tarvita muuta tukea kuin vilkaisu pornosivuille.

Hesarin kommentteja
  • Presidenttiparin kuvan käyttäminen tässä asiayhteydessä kertoo vain ja ainoastaan siitä, että Jenni Haukion "parinvalinta" oli esimerkki evoluutiopsykologian toteutumisesta. Tuo on aika hurja väite.
  • Antakaa nyt herra jestas ihmisten elää rauhassa juuri sellaisissa parisuhteissa kuin he itse haluavat, (jos mitään laitonta ei ole kyseessä).
  • Kyse ei kai ole itse oppikirjan tekstistä, vaan kuvituksesta. Kuvitus antaa ymmärtää jotakin Haukiosta, elävästä ihmisestä, ilman mitään tietoa hänen motiiveistaan valita kumppani. Kyseessä on siis yleistävä esitys. Kuka tahansa loukkaantuisi.
  • Taas on toimittu ajattelemattomasti. Jos presidenttipari ei loukkaannu, niin silti ei pidä ihmetellä jos joku meistä tavallisia töitä tekevistä loukkaantuu tai tuntee itsensä toisarvoiseksi. Ikäänkuin korostetaan, että me kaikki ei olla samalla viivalla. Eikö viime aikoina ole pyritty poistamaan eriarvoisuutta.
Kertokaa nyt ihmeessä, mikä tosiasiaväitteen kertomisessa ja väitettä tukevan kuvan kertomisessa hämmästyttää ja pöyristyttää?

perjantaina, elokuuta 12, 2016

Eveliina "syväsovinismi" Talvitie ja toimittaja höpöttävät älyttömiä

Eveliina Talvitie oli A-Studiossa höpöttämässä.



Toimittaja kertoo ensin, että presidentti Obama ja Kanadan pääministeri ovat avoimesti feministejä. Sitten toimittaja kysyy Eveliinalta täysin todellisuuden vastaisen kysymyksen ja Eveliina komppaa innolla mukana.



Eikö Suomessa ole avoimesti feministisiä poliitikkoja?


Onko toimittaja koskaan kuullut Tarja Halosesta?





Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson voimakas feministi.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on voimakas feministi.



SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on painottanut moneen kertaan olevansa feministi.



Suomi on täynnä feministisiä poliitikkoja.

maanantaina, elokuuta 08, 2016

Obaman omituiset feministiset viisaudet

Sanna Kiiski nostaa esille kolme Obaman feminististä viisautta otsikollaHuono äiti, hyvä isä, naistenmies ja huora?!?!?!
”Meidän täytyy taistella asennetta vastaan, jossa naisia rangaistaan heidän seksuaalisuudestaan, mutta miehet palkitaan siitä.”
Häh? Ei minua palkita seksuaalisuudestani. Minua palkitaan siitä, että en ilmaiseni seksuaalisuuttani millään tavalla, koska keski-ikäisten miesten seksuaalisuutta pidetään vastenmielisenä.

Protituoitujen seksuaalisuutta palkitaan silkalla rahalla. Instagram pissisten seksuaalisuutta palkitaan loputtomilla kehuilla. Seksiin suostuvia naisia palkitaan palveluksilla, lahjoilla ja palvonnalla.

Jos mies haluaa tuoda seksuaalisuuttaan esille naisille, miestä pidetään yleensä perverssinä tai ahdistelijana. Vastaavaa naista pidetään kuumana flirttinä. Kun mies toteuttaa seksuaalisuuttaan pornon avulla, häntä pidetään pervona tai peräkammarin tahvona.

Miehet eivät yleensä ilmennä seksuaalisuuttaa millään tavalla, koska miesten seksuaalisuutta pidetään krinaalina ja ei-toivottuna. Seksi on alituiseen miesten mielissä, mutta ei esillä, koska nimenomaan miehen seksuaalisuudesta rangaistaan, ei naisten.
”On tärkeää taistella sellaista asenneilmastoa vastaan, jossa kehutaan vaippoja vaihtavaa isää, mutta tuomitaan kokopäiväiset isät ja työssä käyvät naiset.
Missä ihmeen todellisuudessa tuomitaan työssä käyvät naiset? Saudi-Arabiassa?

Sanna kirjoittaa:
En ole koskaan voinut ymmärtää miten on glorifitoitavaa jos mies vaihtaa vaippoja? Ja ketkä tästä eniten tekevät aaltoliikkeitä? No, me naiset. Me naiset, jotka haluamme tasa-arvoa, mutta jotka sen toteutuessa teemme siitä usein numeron: ”Ai vauva on kotona isän kanssa? Ihan mahtavaa! Uskalsit sitten jättää ne sinne kahdestaan? Miten ne oikein pärjää?” Kävin näitä keskusteluja usein. Mieheni sai paljon ihailevaa palvontaa, koska hän pärjäsi ihan itsekseen vauvan kanssa mm. sillon kun minä palasin töihin ja hän jäi vanhempainvapaalle. Miettikääpäs nyt sitä! Siellä se aikuinen mies pärjäää oman lapsensa kanssa! On se fanfaarien paikka!
Miksi vaippoja vaihtavaa isää ei saisi kehua, jos tavoitteena on tasa-arvo? Jos kehut puuttuvat, vaippojen vaihtaminen jää vähemmälle. Kehut kannustavat ihmisiä tekemään vastenmielisiä asioita.

Joka paikka on täynnä epätyypillisille urille pyrkiville naisille suunnattua kannustusta ja kehuja. Mitä enemmän naisia kehutaan, sitä innokkaammin he suuntaavat epätyypillisille urille. Kyseessä on käänteinen ilmiö verrattuna vaippoja vaihtavien miesten kehumiseen, mutta tuskin Sanna löytää siitä mitään huomautettavaa.

sunnuntaina, elokuuta 07, 2016

Vasemmistoliiton punavihreä hiekkalaatikko

Vasem­mis­to­liiton entinen puolu­e­sih­teeri Marko Varajärvi jättää uppoavan laivan. Varajärvellä on myös tekeillä kirja ”Pako punavihreästä kuplasta”.



Varajärvi kirjoittaa aiheesta seuraavasti:
Lapissa vaalikentillä törmäsin paperitehtaalla työskentelevään haalarimieheen. Hän sanoi, että tuntee välillä huonoa omatuntoa siitä, että menee töihin tehtaalle, jonka piipusta pääsee hiilidioksiditonneja taivaalle. Samansisältöinen viesti tuli metallitehtaan miehiltä ja naisilta: ”Vasemmistoliitosta on tullut liian vihreä.” Kantavana ajatuksena oli, että Vasemmistoliiton kyky puhutella työtä tekevää tehdasväestöä on heikentynyt.

Puolueen linjasta poikkeavia kantojani ydinvoimaan, vesivoimaan ja turkistarhaukseen ei enää siedetty. Sain jopa kehotuksen muuttaa blogiani ”Vasemmistoliiton poliittinen pelikenttä”, jotta puoluejohto ei näyttäisi erimieliseltä. En kuitenkaan suostunut siihen.
Suomenmaa kirjoittaa otsikolla Analyysi: Vasem­mis­to­liitto hamuaa punavihreitä ääniä – pyllistääkö samalla duunareille?
Vielä vuosina 2003–2007 puolueen saattoi luokitella työväestön puolueeksi. Se oli perinteisten duunarien keskuudessa 16 prosentin kanna­tuk­sel­laan kolmanneksi suurin, SDP:n ja keskustan jälkeen.

Erityisesti viime edus­kun­ta­vaalit merkitsivät kuitenkin muutosta. Vasem­mis­to­liiton kannatus on nyt tasaista 7-9 prosenttia kaikissa yhteis­kun­ta­luo­kissa, yrittäjiä lukuun ottamatta.

Li Andersson vakuutti Varajärven eroa kommen­toi­des­saan, että puolueessa ei ole laajempaa vastak­kai­na­set­telua raskaan teollisuuden työn­te­ki­jöiden ja punavihreiden välillä.

Vasem­mis­to­liiton ohjelmista ja puheen­joh­ta­ja­va­lin­noista käy kuitenkin selväksi, että vihreys on tullut jäädäkseen Suomen punaisimpaan puolueeseen.

Punavihreälle kannat­ta­ja­ryh­mälle kumartaessaan vasem­mis­to­liitto näyttää pyllistävän ainakin joillekin duuna­ri­kan­nat­ta­jil­leen.
Li Anderssonilla on pää syvällä persuuksissa, kuten jokaisella punavihreällä feministipoliitikolla, joka väittää ajavansa duunarimiesten asiaa. Miesten äänet kelpaavat, vaikka puolueella ei ole heille mitään annettavaa.

Odotan innolla Marko Varajärven kirjaa, joka luultavasti tulee nostamaan vasemmistofeministisen kissan pöydälle. Loikka demareihin on yhtä tyhjän kanssa, koska demarit on muodostumassa samanlaiseksi punavihreiden feministien keskustelukerhoksi kuin vihreät ja vasemmistoliitto.

Punavihreille feministeille pitäisi olla oma puolue


Miksi ihmeessä punavihreät feministit tekevät myyräntyötä useissa eri puolueissa, vaikka heidän ideologiansa on lähes identtinen toistensa kanssa?

Kuinka kauan feministejä nuoleskevat herrasmiehet jaksavat katsoa menoa feministisen agendan valtaamissa puolueissa? Kuka ilmoittautuu Varajärvestä seuraavaksi järkiinsä tulijaksi?

lauantaina, elokuuta 06, 2016

Naisten vartalojen tasojen haarukointia: Tasot 6-10

Jatkoa edelliseen postaukseen. Tasot kuutosen ja ysin välistä olivat vaikeimmat arvioitavat ja niissä saattaa olla viilattavaa

Taso 5-6

Hyvät rinnat tai hoikkuus ilman muotoja




Taso 6-7

Timmiydessä ja muodoissa toivomisen varaa



Taso 7-8

Vartalon muodot eivät ole optimaaliset




Taso 8-9

Kauneusvirheitä.



Taso 9-10

Ei kaivanne selitystä.


Lopuksi vielä jana 1-10.

perjantaina, elokuuta 05, 2016

Naisten vartalojen tasojen haarukointia: Tasot 0-5

Netissä pyörii tämä naisten markkina-arvoja sortteeraava kuva:



Kuvassa ei ole juurikaan järkeä, koska keskitasoiset naiset loistavat poissaolollaan.

My body gallerysta löytyy tavallisten naisten kuvia. Seuraavat kuvat ovat peräisin ikäryhmästä 35-44 vuotta.

Taso 0-1

Karsea ylipaino, roikkuvat makkarat, rehottava selluloidi ja polvissa roikkuva maha.



Taso 1-2

Pallomaha, karseat tatuoinnit, selluloidia ja pötkylävartalo.



Taso 2-3

Selkeä ylipaino, jytinää reisissä.



Taso 3-4

Ylipainoa, lihasvelttoutta, muodottomuutta



Taso 4-5

Tavallisia jonkin verran ylipainoisia naisia, mutta lihat suurin piirtein siellä, missä niiden kuuluukin olla.

keskiviikkona, elokuuta 03, 2016

Linkki ja Facebook postaus

Tämän postauksen kommentteihin voi laittaa linkkejä. Alla olevat linkit ja kuvat löytyvät allekirjoittaneen FB-sivulta.

Satu Hassilla on asiaa



Tuula Peltonen



Orjatyötä


JIRI NIEMINEN: "Mustat, latinot ja naiset ovat valmiita uhraamaan lähimmäisensä ja itsensä Baltian maiden – kuten heimokansamme Viron – itsenäisyyden puolesta vuosisataista perivihollista vastaan."


Rippikoulu



Mihin tarvitaan Feminististä puoluetta?

The Men’s Rights Movement: A Smart, Necessary Counterweight To Man-Hating Feminism

It's not Muslims or people with mental health problems who are most likely to kill you in a terrorist attack – it's men

Tie tasa-arvoon – sukupuolen moninaisuus ja oman etuoikeutensa ymmärtäminen

Eikö sinua isketä baareissa? Saatat olla normaalia korkeampitasoinen!
"Olisi kivaa, jos joku kertoisi miten voisi tuntea enemmän vetoa niihin alemman tason miehiin? He kun yleensä pilaavat kaiken käyttäytymällä liian epävarmasti. Esimerkiksi he saattavat kertoa jo ennen ensimmäisiä treffejä pitävänsä seksistä. He eivät halua ottaa riskiä, etteivät saakaan seksiä, vaan odottavat naiselta etukäteen varmistusta, että seksiä olisi luvassa, eikä miehen vaivannäkö ole turhaa. Tällainen käytös on naisen mielestä luotaantyöntävää."

tiistaina, elokuuta 02, 2016

Hyvätuloisen miehen viehätysvoima

Kyösti Niemelä teki deittailuhistoriaansa tutkaillessaan mullistavan havainnon, josta hän avautuu kolumnissaan Naiset haluavat hyvätuloisen miehen – eikä siinä ole mitään vikaa.

Kyösti on muotoillut kolumninsa naisia mahdollisimman vähän suututtavaan muotoon, jotta kommenttiloota ei huuda punaisena. Kyösti korostaa äänekkäästi, että "naisissa ei ole mitään vikaa". Ilman tuota vastuupoistolauseketta palaute olisi karseaa, koska naiset syyllistyvät ja vihastuvat totuuden pariutumisesta toitottaville miehille.
Suomalaiset naiset etsivät tietyn tulotason miestä, mutteivät välttämättä itse tiedosta sitä.
Naiset elävät usein valetodellisuudessa, jossa heidän rationalisointihamsterinsa todistelee, että miehen tulotasolla ei ole väliä. Tavallaan naiset tapertavat samanaikaisen tiedostamisen ja aktiivisen unohtamisen välitilassa.

Naisten yritys hypegamisuutensa aktiiviseen unohtamiseen toimii niin kauan, kunnes naiivi mies toteaa: "Älä vain ajattele elefanttia, vaikka elefantin ajattelemisessa ei olekaan mitään väärää." Tuon lausahduksen jälkeen naiset eivät voi olla ajattelematta elefanttia, mikä tuo pintaan ankaran syyllistymisen defenssit.
Joitain vuosia sitten kirjoitin naistenlehteen omakohtaisen jutun rahasta ja deittailusta. Kerroin siinä, kuinka kumppaninetsintä oli muuttunut opiskeluvuosieni jälkeen.

Naisia oli alkanut kiinnostaa, kuinka paljon mies tienaa. Pienituloisille miehille, kuten minulle, tämä oli iso muutos.
Opiskeluaikoina rahalla ei tosiaankaan ole merkitystä, mutta iän karttuessa naisista tulee persompia rahan perään - eritoten miesten rahan perään.
Harvoin kukaan sanoo ääneen mitään sellaista, että kyllä miehen pitäisi tienata vähintään neljä tonnia kuussa. Sen sijaan he saattavat ajatella, että olisipa kiva ostaa joskus jonkun ihanan miehen kanssa asunto Etelä-Helsingistä, tehdä kolme lasta ja keskittyä niiden kasvattamiseen. Se on hieno suunnitelma, mutta silloin ei kannata pyytää ketä tahansa ulos. Näin raha muuttuu romantiikaksi, hyvä tulotaso juuri minulle tarkoitetuksi ihmiseksi.
Raha ei muutu romantiikaksi automaattisesti. Nainen saattaa ajatella, että "tietenkin huonotuloisissakin miehissä voi olla kivoja miehiä, mutta heitä voi olla myös hyvätuloisissa. Miksipä siis en etsisi miestä hyvätuloisten joukosta, jos muut ominaisuudet ovat yhtä hyvät".
Toivoisin, että kulttuurissamme voitaisiin sanoa se ääneen: monien naisten unelmiin liittyy mies, jolla on rahaa. Eikä siinä ole mitään vikaa.

Varakasta miestä etsiviä naisia pilkataan valitettavasti edelleen kullankaivajiksi, onnenonkijoiksi ja vastaaviksi. Mutta ei rikkaan miehen etsimisessä (saati löytämisessä) ole tietenkään mitään väärää.
Tottakai rikkaan miehen etsimisessä on "jotain väärää", jos se koetaan vääräksi tai piiloteltavaksi asiaksi. Moraalisesti täysin "oikeita" asioita ei tarvitse salailla.

Miehen näkökulmasta katsottuna kullankaivajassa on paljon "väärää". Suurin osa miehistä ei halua kullankaivajaa, kuten naisetkaan eivät halua miestä, joka sanoo tärkeimmäksi kriteerikseen "hyvät suihinottotaidot".

Kerropa Kyösti rehellisesti, valitsisitko sinä treffeille naisen, joka kuvaa itseään kullankaivajaksi ja onnenonkijaksi? Et varmaankaan.

Feministi vetää herneen nenään Kyöstin jutusta

Minja Koskela kirjoittaa otsikolla Naiset haluavat hyvät tulot, eivät hyvätuloista miestä.
Vaikka mietin pääni puhki, en saa mieleeni yhtään kolmikymppistä naista, joka unelmoisi rikkaisiin naimisiin pääsystä. Itse asiassa en tunne yhtään naista, joka unelmoisi naimisiin pääsystä ylipäänsä, vaikka se kolumnistin jokseenkin 50-lukuvaikutteisessa maailmassa kuulostaneekin eriskummaiselta.
Etkö ole koskaan katsonut Satuhäitä tai kymmeniä muita hääohjelmia?
Tuntemani naiset haluavat elää tasa-arvoisessa parisuhteessa, jossa vastuu yhteisistä menoista, lastenhoidosta ja kotitöistä jaetaan puoliksi.
Naiset eivät yleensä toitottele rikkaan miehen kaipuutaan suureen ääneen. Siitä huolimatta merkittävän suuri osa naisista haaveilee sugardaddystä aviomiehenä.

Miksi ihmeessä rajoitat tarkastelusi muutamiin (lesbo)feministisiin ystäviisi. Ota pääsi pois persuksista katso koko maailmaa feministisen kuplasi sijaan.

maanantaina, elokuuta 01, 2016

Keski-ikäinen nainen Tinderissä

Me Naisissa on artikkeli 45-vuotias nainen testasi Tinderin: “Keski-ikäinen on reissussa kuuma kohde”.
Ja entä sitten, jos liukuportaissa vastaan lipuu sata komeaa, fiksua ja flirttaavaa miestä kerralla, ja kaikki ovat halukkaita painamaan hätäpainiketta saadakseen portaat pysähtymään juuri sinun takiasi?

Minulle kävi näin Ateenassa, Kreikassa.

Ateenan keväässä laitoin puhelimen Tinder-sovelluksen päälle ihan koemielessä. Hotellin parvekkeella klikkailin sydämiä komeille, akateemisesti koulutetuille jorgoksille. Match, match, match! Vajaan vuorokauden aikana tuli 47 matchia, vaikka olin supernirso.

Alun innostuksen jälkeen kreikkalaismiesten mielenkiinnosta katosi hohto. Ei tarvinnut jännittää, tulisiko jostakin ihanasta miehestä pari, sillä kaikista tuli. Koemielessä laskin miestarjokkaiden alaikärajaa, ja yhtä hyvin haaviini tarttuivat 40-vuotiaat ja kolmikymppiset. Kyselin miehiltä, millaista seuraa he hakevat. Osa sanoi haluavansa tutustua uusiin ihmisiin, osa kertoi pitävänsä vanhemmista naisista muuten vain, ja joku toivoi rakastajatarta.

En sitten halunnut tavata heistä ketään. En 32-vuotiasta personal trainerina työskentelevää Giorgiosta, 38-vuotiasta kreikkalaista jumalaa muistuttavaa Angeloa enkä edes fiksunkuuloista 45-vuotiasta Errikosta.
Elämä on mukavaa naisena, kun kysyntää riittää korkeasta iästä huolimatta.
Ikäisiäni miehiä tielle osuu vähän, mutta myös Tinder-maailmassa on puumanmetsästäjiä. Alle 40-vuotiaista miehistä on tullut monia matcheja.
Seksiin löytyy nuoria miehiä pilvin pimein.
Kun pääsin itse ensimmäistä kertaa katsomaan miesvalikoimaa, olin nirsolla tuulella. Kuvittelin, että tarjonta on loputon ja painoin ”ei kiinnosta” -rastia sumeilematta. Syyksi riittivät rumat sortsit tai esittelytekstin yhdyssanavirheet.

Jälkikäteen olen monta kertaa katunut tylytystäni. Ehkä elämäni mies meni hylkyyn Tinderin ensi-illassa.
Tästä pätkästä näkee keskivetomiehen kohtalon kiusallisen selvästi: "Kun pääsin itse ensimmäistä kertaa katsomaan miesvalikoimaa, olin nirsolla tuulella. Kuvittelin, että tarjonta on loputon ja painoin ”ei kiinnosta” -rastia sumeilematta."

Niinpä. Miksi nainen etsisi tasoisiaan miehiä, kun tyrkyllä seksiin on loputon virta nuoria personal trainereita ja jumalaa muistuttavia Angeloita.
Kahvilatreffeille tuli mies, joka oli unohtanut kertoa olevansa 160-senttinen. Kaveri, joka ehdotti treffejä huoltoaseman baariin, oli juuri niin mielikuvitukseton kuin treffipaikasta saattoi päätellä.
Omanlainen, lyhyt ja tylsä mies ei prinsessallemme kelpaa. Eipä tietenkään, kun vertailuna ovat kreikkalaiset jumalat.

Alempitasoisia miehiä vituttaa taas ja se lieneekin Me Naisten artikkelin pääasiallinen tarkoitus.

keskiviikkona, heinäkuuta 27, 2016

Kenellä naisista on korkein markkina-arvo?

Suomi24-keskustelussa esitetään havainto kolmesta naisesta baarissa:
  1. Kolmekymppisen tyylikkään ja käsittääkseni eronneen naisen joka siemaili drinkkejä jutellessaan ystäviensä kanssa oletettavasti matkailusta ym. Tätä naista lähestyi pari siististi pukeutunutta ja komeahkoa miestä, lopputuloksena ystävällinen jutustelu vaan ei muuta. 
  2. Nelikymppisen puuman joka puhui kaikille, otti huumorilla härskimmätkin jutut, eikä ollut tyly edes häntä yrittäneelle ätmin oloiselle miehelle. Ja yrittäjiä riittikin. Nuoret pojat kokeilivat onneaan, samoin kuin tavismiehet ja vanhat juopot. Ainoastaan komeimmat ja menestyneimän oloiset miehet jättivät kokeilematta.
  3. Hottiksen joka vietti aikaa lähinnä tanssilattialla, ja pöydässä muiden hottisten ympäröimänä. Tanssiessa ympärillä oli aina komeita miehiä jotka eivät kuitenkaan pyrkineet lähikontaktiin. Jopa vanhemmat miehet jättivät kunnioittavan välimatkan kun hottis kävi tiskillä hakemassa siideriä, luonnollisesti ottamatta katsekontaktia miesten kanssa. Hottista ei lähestynyt tai yrittänyt kukaan.
Kysymys kuuluu:
Kenellä naisista oli korkein MA? Puumalla jolla riitti eniten vientiä? Kolmekymppisellä jonka yrittäjät olivat tasokkaamman oloisia ja mahdollisesti yrittämässä muutakin kuin seksiä? Hottiksella joka omasi eniten tulevaisuuden potentiaalia?
Kommenteissa sanotaan seuraavasti:
  • Itse asiassa tämän palstatotuuden kyseenalaisti tuttu nainen joka argumentoi että markkina-arvo = kysynnän ja tarjonnan laki. Eli tällöin nainen jota yritetään eniten omaa korkeimman markkina-arvon.

    Eli puuma > hottis.

    Minun argumenttini hänelle oli että Toyotalla on enemmän ostajia kuin Ferrarilla. Moni renkaanpotkija neuvottelee Toyotan hinnasta autoliikkeessä, kun taas Ferraria tyydytään pelkästään katselemaan.
MARKKINA-ARVO = POTENTIAALINEN KYSYNTÄ.

Kotona tai baarin nurkassa kyyhöttävällä hottiksella on korkeampi markkina-arvo kuin puumalla, koska markkina-arvo ei tarkoita "toteutunutta kysyntää", eli vonkaajien määrää baarissa.

Toteutunut kysyntä

Kuka saa eniten ehdotuksia baarissa tai netissä? Miksi korkemman markkina-arvon henkilöt eivät useinkaan saa eniten ehdotuksia, varsinkaan livenä?

Tilannetta voidaan valaista toteutuneen kysynnän käsitteellä, johon vaikuttavat seuraavat asiat:
  1. Naisen markkina-arvon ja arvellun helppouden välinen suhde.
  2. Naisen otollinen lähestyttävyys ilman noloja pakkeja.
  3. Markkina-paikalle ominaiset alhaiset lähestymiskustannukset.
Baarissa eniten lähestymisyrityksiä saavat ne naiset, jotka vaikuttavat mahdollisimman helposti iskettäviltä suhteessa markkina-arvonsa korkeuteen. Vaatetuksellaan ja käytöksellään esille tulevat puumat mainostavat helppouttaan. Puuma ei voi myöskään antaa nyrpisteleviä pakkeja häntä jututtaville nuorille miehille kuten parikymppiset kanssasisaret.

Toinen tapa mainostaa helppoutta ovat tatuoinnit ja lävistykset. Toisinaan näkee väitteitä, joiden mukaan tatuoiduilla naisilla on suurin kysyntä. Väitteet pitävät paikkansa siltä osin, että tatuoiduilla naisilla on tyypillisesti suuri toteutunut kysyntä. Miehet mieltävät tatuoidut naiset helpoiksi saaliiksi ja siksi tekevät heitä kohtaan enemmän lähestymisiä.

Omat kokemukseni baareista kertovat, että baarien naiset tietävät oman markkina-arvonsa digitaalisen tarkasti. Liian tasokkaiden naisten iskemisyritykset ovat miehelle täyttä ajanhukkaa, ellei miehen tarkoituksina ole hakata päätä seinään tarkoituksella.

Loppuanalyysi

Rempseää ja ulospäin suuntautunutta puumaa on järkevää lähestyä, koska puumalta ei saa tylyjä ja noloja pakkeja ja onnistumisen todennäköisyydet vaikuttavat hyviltä. Todellisuudessa onnistumisen mahdollisuudet puuman kanssa eivät ole kovin hyvät, jos baarissa on vain yksi puuma ja kymmeniä hänestä innostuneita miehiä.

Kolmikymppinen tyylikäs nainen ja hottis ovat liimautuneina kavereihinsa. Kolmikymppinen saattaa myös olla varattu. Sisäänpäin kavereihinsa nojaavan naisen iskentä on toivotonta puuhaan, jos et satu olemaan parkettien parasta pelimieslaatua.

Kolmikymppinen tyylikäs nainen ja hottis ovat suurimmalle osalle baarin miehistä aivan liian tasokkaita. Mitä järkeä heitä on yrittää iskeä, ellei mies tykkää masokismista?

perjantaina, heinäkuuta 22, 2016

Feministisen puolueen hallitus esittelyssä

Feministisen puolueen ideologian ydin paljastuu tutkimalla puolueen johdon ideologioita.

Hallituksen jäsenet ovat Laura Eklund Nhaga, Nina Järviö, Viima Lampinen, Nelli Ruotsalainen, Pazilaiti Simayijiang ja Hans Wessels. Puolueen avainsana on diversiteetti eli monimuotoisuus ja sitä henkilövalinnat kuvastavat. 



Laura Eklund Nhaga


Laura Eklund Nhaga on lukiolainen, joka haluaa jakaa roolitukset Suomessa uudelleen. Image valitsi hänet yhdeksi vuoden 2015 uudistajista, Sankariksi.
Avoin kirje valkoiselle miehelle -runo kertoo henkilökohtaisella tasolla siitä, mitä valtavirrasta poikkeava suomalainen kokee.

”Keskustelu rasismista ja varsinkin sellainen, johon otetaan mukaan myös ihmisiä, jotka kohtaavat rasismia, värillisiä ihmisiä, on hyvin minimalistista Suomessa”, nyt kahdeksantoistavuotias Laura Eklund Nhaga sanoo.
Laura on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt kunnostautumaan valkoisen miehen mollaamisessa.
Nina Järviö

Nina on pervon teologian mestari.


Viima Lampinen

Viima ei ole mies eikä nainen.


Olen toiminut Setassa siitä asti, kun olin perustamassa Lahden Setaa 2011. Tänä kesänä siellä järjestetään jo toinen Lahti Pride.

Seta on minulle kuin koti. Paitsi, että minulla on Setassa luottamustehtävä, se on minulle myös oma yhteisö, jossa voin hengittää ja joka on yhtä turvallista tilaa.

Sukupuoli ei liity millään tavalla seksuaalisuuteen. Jos seurustelen ihmisen kanssa, joka määrittelee itsensä naiseksi ja homoseksuaaliksi, miten sukupuolettoman ihmisen kanssa seurustelu määrittää hänen seksuaalisuuttaan?
Nelli Ruotsalainen

The Voice Of Black America: Nelli Ruotsalainen


Etuoikeuksien tarkasteluun pääsin käsiksi oikeastaan vasta aloittaessani sukupuolentutkimuksen opinnot Yhdysvalloissa. Tulin tietoiseksi omasta valkoisuudestani ja sen kantamista lukuisista etuoikeuksista. Samalla opin terminologiaa, jolla nimetä epäoikeudenmukaisia ilmiöitä, joita olin havainnut ympärilläni koko elämän. Minkä takia miesten ammattiurheiluun syydettiin rahaa, samalla, kun minä en nuorena naisena koskaan edes vaivautunut unelmoimaan ammattiurheilijan urasta? Minkä takia aikuiset miehet kommentoivat teini-ikäisten tyttöjen ulkonäköä ostarilla? Minkä takia en kertonut vanhemmilleni ensimmäisistä ihastuksistani samaa sukupuolta oleviin ihmisiin? Minkä takia olin kiusaantunut, jos sukulaismieheni heittivät vitsejä eri etnisten ryhmien
kustannuksella?

Sukupuolentutkimuksesta kehittyi minulle intohimo. Huomasin jatkuvasti, miten sortavat rakenteet vaikuttivat niin historian kirjoissa, politiikassa, kaunokirjallisuuden kaanonissa, seksi- ja seurustelusuhteissa, muodissa, talousideologiassa ja työ- ja opiskeluyhteisöissä.
Pazilaiti Simayijiang


”Pahinta on piilorasismi”
Nuorten mukaan rasismi kumpuaa ympäröivän yhteiskunnan arvoista. ”Taustalla on isompia tekijöitä kuin lapsen vanhemmat”, sanovat Pazilaiti Simayijiang, 16 ja Valtteri Mäyrälä, 17.
Hans Wessels

Kiintiöheterona mukaan on päässyt mies ja pitkän linjan feministi, Anu Silferbergin aviomies.

keskiviikkona, heinäkuuta 20, 2016

Roolin puuttuminen ei paranna miesten asemaa

Ylen artikkeli "Miehillä menee paremmin kuin koskaan ennen" – Uuteen monimuotoiseen miehen rooliin on silti vaikeuksia sopeutua laittaa yhtäläisyysmerkit maskuliinisen rooliodotuksen vähentymisen ja miesten aseman parantumisen välille.
MASKULIINISEN ROOLIODOTUKSEN VÄHENTYMINEN = MIESTEN ASEMAN PARANTUMINEN

Artikkeli maalaa stereotyyppisen ja negatiivisen kuvan perinteisestä miehestä
  • Vielä kolmekymmentä vuotta sitten yhteiskunta ylläpiti ideaa luonnollisesta mieheydestä, eli siitä millainen mies on "luonnostaan". Jokaisen miehen tuli kyetä tekemään kirveenvarret ja veistää veneet, hoitaa tekniset työt, tuoda leipä pöytää ja kantaa samalla väkevää maskuliinisuuden auraa ympärillään.
  • Ajatellaan vaikka tämän päivän kolmekymppisiä miehiä. He ovat saaneet kasvatuksen, että miehenä voi olla muutenkin kuin juomalla perjantaipullon, rehkimällä itsensä työssä hengiltä tai näyttämällä kotona pelkkää yrmynaamaa, sanoo Tampereen yliopiston tutkijatohtori Petteri Eerola.
  • Jos yrittää esimerkiksi toistaa omilta vanhemmilta opittuja käyttäytymismalleja kaksikymmentä vuotta myöhemmin omassa parisuhteessa, voi olla ettei puoliso suostu siihen. Joillekin tämä voi olla ongelma, miesten ja maskuliinisuuksien historiaan erikoistunut tutkija Anders Ahlbäck sanoo.
  • Nykyaikaisemmille perspektiiveille altistumisen voi välttää, jos elää konservatiivisessa kuplassa. Jotkut miehet ovat viettäneet paljon aikaa sosiaalisisissa yhteyksissä, joissa on konservatiivinen asenne. Silloin voi olla shokki, kun joutuu tekemisiin naispartnerin kanssa tai tulee työpaikalle, jossa normit ovat erilaiset ja uudet alaiset ovat sisäistäneet toisenlaisia miesrooleja.
  • Voi olla, että jotkut toivoisivat maailman olevan mustavalkoinen. Sellainen, jossa miehelle ja naiselle olisi selkeät roolit ja jossa ei olisi harmaita alueita tai muutoksia.
Artikkelissa seikkailee "perjantaipullon juova ja työssään rehkivä konservatiivimies". Artikkeli ei edes yritä luoda realistista mieskuvaa - sen sijaan käytössä on negatiivisin mahdollinen utopia miehestä, joille on vaikea löytää reaalimaailman vastineita.

Enkä ole koskaan kuullut, että "konservatiivisissa piireissä aikaansa viettäville miehille on shokki joutua tekemisiin liberaalimman naispartnerin tai työpaikan muuttuneiden roolien" kanssa.

Naisten vaikutusta artikkelissa ei mainita mitenkään. Yleisin ongelma pariutumisessa on perinteisen miehekkyyden puuttuminen miehen käytöksestä. Naiset rakastavat edelleen tosimiehiä, eivätkä suinkaan homomaisesti sisustustyynyjen perässä sipsuttelevia hipstereitä.

Roolin puuttuminen ei paranna miehen asemaa

Yhä useammalla miehellä ei ole mitään roolia elämässä. Optimisti voi kutsua asiantilaa miehen vapauden lisääntymiseksi.

Vapaan miehen aika kuluu internetissä, pornossa ja television katselussa. Se ei hyödytä ainakaan naisia tai yhteiskuntaa, eikä asiantilan hyödyllisyydestä miehen itsensäkään kannalta ole takeita.

Ennan vanhaan "miesten työt" ja "miehen rooli" tekivät miehistä tarpeellisia. Nykyään yhä suuremman osan miesten töistä hoitavat koneet tai hyvinvointivaltio. Mies on saneerattu tarpeettomaksi, eli roolittomaksi.

Feministien haaveunissa miehet ottavat haltuunsa perinteisen naisen roolin hyveet ja alkavat kuurata vessaa pylly pystyssä. Harmi vain: tuollaiselle miestyypille ei juuri ole kysyntää pariutumismarkkinoilla.

Naiset eivät arvosta korkealle naisisia hyveitä omaksuneita miehiä. Naisten päiväunet täyttyvät karskeista palomiehistä, rohkeista poliiseista hiestä valuvista raksamihistä. Sisustustyynyjä pöyhyttelevä kodin hengetär mies ai saa naisten römpsää lirisemään. 

maanantaina, heinäkuuta 18, 2016

Kypsien naisten tekopyhä kapina

Televisiosta tulee sarja Kypsien naisten kapina. (2)
Siinä neljä keski-ikäistä naista on kypsynyt hyljeksintään iän ja ulkonäön takia. Entisen tanssijan Audrey Castañedan johdolla he ryhtyvät harjoittelemaan burleskitanssia.

50-vuotiaista
naisnäyttelijöistä yli puolet on työttömiä. Tanskan kansallisen yleisradioyhtiön DR:n uutisankkureista vain kaksi on yli viisikymppisiä naisia, kun yli 50-vuotiaita miesankkureita on seitsemän.

Näitä surullisen tuttuja faktoja kuullaan tv-sarjassa Kypsien naisten kapina. Siinä neljä ikäsyrjintään kyllästynyttä tanskalaisnaista lähtee kokeilemaan rajojaan.
Ohejlman ensimmäisessä jaksossa on mm. episodi, jossa naiset asettuvat tuntemattomien miesten arvioitaviksi vähissä vaatteissa.


Audrey Castañeda

Audrey Castañeda on 46-vuotias entinen tanssija, joka plösähtänyt pahasti. Hänen tasonsa oman ikäluokkansa naisten keskuudessa lienee noin kolme.



Sarjan 3. jaksossa on episodi (sarjaa ei löydy areenasta), jossa tuntemattomia (pariutumisesta kiinnostuneita) miehiä marssitetaan Audreyn eteen ja Audrey joko hyväksyy tai hylkää miehen pelkän olemuksen perusteella ilman puhetta - ihan kuin Tinderissä konsanaan.

Hyväksyttyjen pinoon päätyy kolme nuoremman oloista hoikahkoa miestä, joiden tasot pyörivät vähintään 6-7 kieppeillä. Kaikki vanhemman oloiset, mahakkaat tai muuten heikompitasoiset miehet laitetaan suoraan hylättyjen kasaan.

Audrey näyttää jämähtäneen vanhojen tanssiaikojen muistoihin, jolloin miehiä oli varaa raakata kovalla kädellä. Audreylle eivät kelpaa hänen oman tasoisensa miehet.

Sarjan opetus

Sarjan mukaan neljä keski-ikäistä naista on kypsynyt hyljeksintään iän ja ulkonäön takia. Kun Audreylle tuodaan miehiä valkattaviksi, niin hän syrjii heitä armottomasti iän ja ulkonäön perusteella - mitäpä muutakaan.