perjantaina, joulukuuta 02, 2016

Kirjaarvio: Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä

 Katju Aro kirjoittaa:
Kirja on luettu, eikä se edusta tasa-arvoa.


Kokoomuksen opiskelijaliiton varapuheenjohtaja on täpinöissään feministikirjan jakamisesta lapsille:




Juuri kun vihapuhetta yritetään karsia, lapsille opetetaan vihaamisen olevan oikein.

I have chosen to no longer be apologetic for my femaleness and my femininity. And I want to be respected in all of my femaleness because I deserve to be.
Chimamanda on tyypillinen huulipunafeministi, joka varaa itselleen oikeuden käyttää seksuaalista valtaa naiseuden antamalla oikeudella.


Chimamanda ylistää feminiinisyyttä samalla kun hän moittii maskuliinisuutta. Hänen naisellisuuttaan pitää kunnioittaa, mutta maskuliinisuutta ei tarvitse kunnioittaa.
"Imagine how much happier we would be, how much freer to be our true individual selves, if we didn’t have the weight of gender expectations.” 
Mitä ihmettä? Chimamanda vaati juuri äsken hänen feminiinisyyttään kunnioitettavan, mutta nyt hän haluaakin päästä eroon sukupuolirooliodotuksista. 
“We use the word “respect” to mean something a women shows a man, but not often something a man shows a woman.”
Täyttä höpöhöpöä Suomessa, jossa asia on täysin päinvastoin.
"We teach girls that they cannot be sexual beings in the way that boys are.”
Täyttä höpöhöä Suomessa.
“We spend too much time teaching girls to worry about what boys think of them. But the reverse is not the case. We don’t teach boys to care about being likable. We spend too much time telling girls that they cannot be angry or aggressive or tough, which is bad enough, but then we turn around and either praise or excuse men for the same reasons. All over the world, there are so many magazine articles and books telling women what to do, how to be and not to be, in order to attract or please men. There are far fewer guides for men about pleasing women.”
Täyttä höpöhöä Suomessa.
“We teach girls to shrink themselves, to make themselves smaller. We say to girls, you can have ambition, but not too much. You should aim to be successful, but not too successful. Otherwise, you would threaten the man. Because I am female, I am expected to aspire to marriage. I am expected to make my life choices always keeping in mind that marriage is the most important."
Täyttä höpöhöä Suomessa.
“A woman at a certain age who is unmarried, our society teaches her to see it as a deep personal failure. And a man, after a certain age isn’t married, we just think he hasn’t come around to making his pick.” 
Täyttä höpöhöä Suomessa.
“What if both boys and girls were raised not to link masculinity and money? What if their attitude was not “the boy has to pay,” but rather, “whoever has more should pay.” Of course, because of their historical advantage, it is mostly men who will have more today. But if we start raising children differently, then in fifty years, in a hundred years, boys will no longer have the pressure of proving their masculinity by material means.
Miesten velvollisuus maksaa johtuu naisten suuremmasta seksuaalisesta arvosta. Miehen on kompensoitava alempia arvonsa. Miksi Chimamanda puhuu maskuliinisuuden muokkaamisesta, kun kaiken ytimessä ovat naisten vaatimukset, joita pitäisi muokata.
“In secondary school, a boy and a girl go out, both of them teenagers with meager pocket money. Yet the boy is expected to pay the bills, always, to prove his masculinity.” 
Niin, naiset odottavat miehen maksavan, koska se on naiseuteen kuuluva etuoikeus.
“Gender and class are different. Poor men still have the privileges of being men, even if they do not have the privileges of being wealthy.”
Yksinäiset köyhät miehet ovat yhteiskunnan huono-osaisin ryhmä, joille ongelmat kasaantuvat aina kodittomuudesta syrjäytymiseen asti. Ei köyhillä miehillä ole mitään etuoikeuksia.
“You know, you’re a feminist.” It was not a compliment. I could tell from his tone—the same tone with which a person would say, “You’re a supporter of terrorism.”
Kirjan ainut oikeaan osuva väittämä.

lauantaina, marraskuuta 26, 2016

Tissihierarkia kumoaa tissiviikon

Hanna Rädyn blogin kommenttiosastolla kysytään osuvasti:

Tosiaan, kaikki tissiviikolla esitellyt tissit ovat keskivertoa kauniimpia nuorten naisten tissejä. Poissaolollaan loistavat mummotissit, kärpäslätkät ja ketunnokat. Havainto paljastaa tissiviikkoilijoiden alitajuntaisen motiivin: omien kelvollisten tissien esittely ja niiden korkean sijainnin varmistaminen naisten tissihierarkiassa.



Tissien piilottamisen tärkein motiivi piilee tissihierarkian salassapidossa. Tissien seksuaalinen arvo vaihtelee kympistä nollaan. Jos kaikkien naisten tissit olisivat vapaasti nähtävillä, se aiheuttaisi valtavaa ahdistusta rumatissisissä naisissa.

Tissien piilottaminen ja maskeeraaminen kauniimmiksi on tissihierarkian rumemman osaston etu. Naisten tissihierarkian kauniimpi osasto - kuten tissiviikon osallistujat - haluavat alitajuisesti asettaa tissit paremmin näytille parantaakseen kilpailuasemaansa.

tiistaina, marraskuuta 22, 2016

maanantaina, lokakuuta 17, 2016

Maru Hietala - Sukupuolia on useampia kuin kaksi

Transaktivisti Maru Hietala puhui tasa-arvopäivillä otsikolla Jos luulet, että sukupuolia on kaksi, olet väärässä.


Nuorena minun sukupuoleni oli olemattomissa. Sukupuoli-identiteettini alkoi kehittyä vasta parikymppisenä. Minulla ei ollut sukupuolta. Minulla on kavereissa paljon sukupuolettomia, transnaisia ja muunsukupuolisia ja ties mitä. Korjasin sukupuoleni mieheksi. Väitän, että sukupuolia on yhtä paljon kuin ihmisiä. Koemme sukupuolen omalla tavallamme. En pysty ymmärtämään, että sukupuoli on absoluuttinen juttu siitä hetkestä kun synnyt.
Maru oli nuorempana epäsukupuolinen henkilö, nykyään hän on mies. Maru haluaa laajentaa sukupuoli-identiteetti pohdintansa yleiseksi teoriaksi sukupuolista.

Maru ei puhunut mitään pariutumisesta, vaikka olisi pitänyt. Olemme pariutumismarkkinoilla miehiä ja naisia - halusimme tai emme. Omalla kokemuksella sukupuolesta ei ole juurikaan merkitystä sen kannalta, miten muut ihmiset meidät luokittelevat.

Ei ole järkeä väittää, että "sukupuolia on yhtä paljon kuin ihmisiä", koska tuollainen mallinnus ainoastaan hämärtää pariutumisen sukupuolittuneen todellisuuden.

Suvullisessa lisääntymisessä sukupuolia on kaksi ja muilla poikkeuksilla ei merkitystä lisääntymisen kannalta.

Tasa-arvopäivien valtadynamiikka

Kukaan tasa-arvopäivillä ei näyttänyt olevan eri mieltä Marun kanssa tai sitten vain transhenkilön uhripääoma on niin suuri, että kukaan ei tohtinut kyseenalaistaa uhrivaltaa hallitsevan henkilön ajatuksia.

Ilmeisesti tasa-arvopäivillä asia on niin, että uhrin kokemus on pyhä asia, jota ei saa häiritä ikävillä faktoilla.

sunnuntaina, lokakuuta 16, 2016

Tulossa 27.10



Julkistustilaisuus työmiehen tuumaustunnilla 27.10. Minulta mukana ovat artikkelit MIEHET JA TASA-ARVO sekä MIKÄ NAISTUTKIMUKSESSA ON VIKANA?

Punk of Finlandilla ollaan täpinöissään. :-)

perjantaina, lokakuuta 14, 2016

Tasa-arvopäivät 2016

Katselin livenä tasa-arvopäiviä 2016.





Kuvaa oli tarjolla vain päätapahtumasta, josta miesasiaa ei löytynyt kuin nimeksi. Heteromiehiä paneeleissa edustivat Rolf Paqvalin (puheenjohtaja, Miesjärjestöjen keskusliitto) ja Antti Alén (hallintopäällikkö, Miessakit). En kuullut heidän suustaan juuri mitään sellaista, jota toivoisin miesasiamiesten suusta kuulevani. Tilaisuuden henki oli voimakkaan feministinen ja älyttömän paljon seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä korostava. Maru Hietala puhui otsikolla "Jos luulet, että sukupuolia on kaksi, olet väärässä". Otsikossa ei ole tolkkua, koska sukupuolia on vain kaksi.

Miesasiamiehet

Päätilaisuuden ohella järjestettiin työpajoja. Miesten tasa-arvo ry:n Juuso Erno puhui lasten ympärileikkauksien kieltämisestä, Pasi Vuokko (MTA:n hallituksen vpj) miesten asevelvollisuudesta tasa-arvo-ongelmana, Sani Selin (MTA:n hallituksen jäsen ja uudehkon Gender Egalitarian Finland ry:n pj) poikien huonosta koulupärjäämisestä, Pauli Sumanen (uudehkon Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura pj) palkkatasa-arvosta ja Juha Järä (Isät lasten asialla ry:n hallituksen jäsen, entinen pj) lapsen vuoroasumisesta vanhempien erojälkeisessä tilanteessa.

Tässä äänessä on MTA:n hallituksen jäsen Milko Aikio.



Milkolle kommenttina seuraava: Ensinnäkin, suuri osa tilaisuuden naisista on mukana työnsä puolesta, eli he saavat palkkaa tilaisuudessa istumisesta. Toiseksi, tilaisuuteen on hauska osallistua, jos tilaisuuden henki on oman ideologian mukainen. Kolmanneksi, tilaisuuden puhumiset ja henki olivat ihan hepreaa minulle, koska käsitykseni tasa-arvosta on aivan erilainen kuin mitä tilaisuus esitti. SOTEn suvaukset ja seksuaalivähemmistöjen äärimarginaaliset ongelmat eivät ole tasa-arvokäsitykseni keskiössä.

Jos minä menisin tasa-arvopäiville pitämään puheenvuoroja, joissa vaatisin koko tasa-arvopolitiikan sukupuolijakauman tasa-arvoistamista ja tasa-arvotutkimuksen tasa-arvoistamista, niin kenelläkään ei olisi kivaa. Jos puheenvuoro ei myötäile riittävässä määrin tilaisuuden feministisiä alkuoletuksia, lopputuloksena on vaivaannuttava tilanne.

En minä menisi uskonnottomana puhumaan myöskään kirkolliskokoukseen sanomalla "Jumala on mielikuvitusolento". Kenellään ei ole hauskaa, jos puhujan sanoma ei istu ollenkaan tilaisuuden alkuoletuksiin.

torstaina, lokakuuta 13, 2016

Hyvät jätkät ja naisviha

Nadve kirjoittaa blogissaan otsikolla Älä kylvä naisvihaa seuraavasti:
Nainen, joka yrittää saada hyväksyntää muita naisia polkemalla ja yhdeksi jätkistä tulemalla kusee omiin muroihinsa. "Hyvä jätkä" -nainen ei ole koskaan samanarvoinen kuin miehet, vaikka siltä tuntuisi hetkittäin. Nainen, joka halveksii omaa sukupuoltaan ilmaisee naisvihaa, ei siis mitään rempseää ja rentoa jätkäasennetta.
Nadve ei ymmärrä, mikä on hyvä jätkä. Hyvä jätkä toimii miesten lailla miesten joukossa. Hyvä jätkä heittää ja kestää ronskia läppää, piikittelee hyväntahtoisesti ja tekee töitä narisematta. Hyvän jätkän kanssa miesten ei tarvitse olla varpaillaan, koska hyvä jätkä ei odota saavansa erityiskohtelua naiseutensa takia.

Tyypillinen nainen odottaa miesten siistivän suunsa naisten seurassa. Kuullessaan piikittelyä nainen loukkaantuu tai jopa purskahtaa itkuun. Naisen työpäivä koostuu suurelta osin juoruilusta ja narisemisesta.

Tyypillistä naista pahempi tapaus on Koko Hubaran tapainen useaan uhriryhmään kuuluva ruskea tyttö, joka näkee sortoa joka paikassa. Koko ei voisi työskennellä raksalla, koska kaikki siellä loukkaisi häntä verisesti.
Hyvä jätkä sopeutuu miesten työkulttuuriin, koska siten työt tulevat tehdyksi ilman kitkaa. Hyvä jätkä ei vihaa naisia, mutta hän ymmärtää, että naiselliset piirteet herkkyyksineen ja etuoikeuksineen eivät sovi miesten hommiin.
Samalla tavalla naisvihaa ilmentää myös se, että edelleen "poikamainen" tyttö nähdään parempana kuin prinsessaleikkejä leikkivä pinkkiin pukeutuva tyttö.
Kuka näkee parempana. Ainakaan konservatiivit eivät näe poikamaista tyttöä parempana, mutta feministit usein näkevät.
Ehkä nämä kolahtivat sen vuoksi niin kovaa, koska en (feminismistäni huolimatta) ole aina ollut erityisen solidaarinen muita naisia kohtaan. Varsinkin nuorempana minulle oli tärkeää tulla nähdyksi "hyvänä jätkänä" ja nauttia valtaa pitävien (tosin pienen ankkalammikon valtaa) suosiosta.
Eivät raksaäijät ole mitään "valtaa pitäviä." Valtaa pitävät miehet yhteiskunnassa pitävät naisellisista naisista isolla N:llä. Missit ja perintöprinsessat ovat kovaa valuuttaa. Hyvät jätkät ovat kovaa valuuttaa äijien työmailla, joissa prinsessoille ei ole kysyntää.

torstaina, lokakuuta 06, 2016

Saresman dystopinen pastoraali - osa 1

Tuija Saresma on analysoinut kirjoitustani Seksituristina Thaimaassa tai ei oikeastaan kirjoitusta sinänsä, vaan sen kommenttiosastoa valikoivaan tyyliin olettaen, että hänen lainaamansa kommentaattorit edustavat "maskulinismia" aidoimmillaan.

Tuija Saresman artikkelissa MASKULINISTIBLOGIN SUKUPUOLIMAISEMA FEMINISTIDYSTOPIANA JA KOLONIALISTISENA PASTORAALINA kirjoitetaan seuraavasti:

Blogeissani ei ole tuon kaltaista maskulinismia.
  • En pidä miesten valta-asemaa itsestään selvänä, vaan päinvastoin korostan naisten seksuaalista valtaa ja miesten vallan puutetta tasa-arvoasioissa. 
  • Blogeissani on kyseenalaistettu vallitseva miesihanne lukuisia kertoja.
Blogini ottaa perinteisen maskuliinisen useimpien piirteiden edullisuuden miehille väistämättömänä faktana. Epämaskuliinisuudesta ei ole miehille juuri mitään hyötyä. 
Saresma väittää, että "maskulinismissa sukupuolet käsitetään perinteisen rooliajattelun kautta". Kuten lainauksesta voidaan havaita, blogini ei todellakaan haikaile perinteisten perheroolien perään.
Missä menneisyydessä "naiset olivat seksuaalisesti aktiivisia ja miehille omistautuneita". Ei ainakaan minun blogissani. Ei tarvitse kuin katsoa Hottikset sarjaa, niin seksuaalisesti aktiivisia nykynaisia löytyy pilvin pimein.

Ennen ehkäisymenelmien kehittymistä seksin saaminen oli vaikeaa ilman avioliittooa, koska naisilla ei ollut varaa seksuaaliseen aktiivisuuteen. 

Esa Aurtovaa, eli bmad:a on lainattu 7 kertaa!
 
Saresma käyttää lainatuimpana lähteenään sekopäisen ja legendaarisen nettihörhön, Esa Aurtovan (bmad:in) kommentteja. Esan kirjoituksia on kommentoitu jo vuonna 1998.
Mitä mieltä olette Esa Aurtovan kirjoittelusta? Henk. kohtaisesti koen nuo älyvapaat tekstinpätkät todella tarpeettomiksi tässä newssiryhmässä.Esa- Mitä mielessäsi liikkuu kun kirjoitat moisia? En osaa ymmärtää sinunlaisiasi, jotka ovat suorastaan hulluja jonkin pedofilian tai sadomasokismin perään. Sadomasokismin pidän kuitenkin hyväksyttävämpänä kuin pedofilian, vaikka kumpaakaan en hyväksy. Perustele, Esa, pedofilianmyönteisyyttäsi (tai jopa hakuisuuttasi) oikein selvällä suomen
kielellä.
Saresma lainaa Bmad:ia innokkaasti esittämällä, että bmad:in kirjoitukset edustavat tyypillistä maskulinismia. 

tiistaina, lokakuuta 04, 2016

Saresman höpötyksiä maskulinisteista

Tuija Saresman laasas-fiksaatiosta pikku pläjäys.





Saresmalta löytyy myös artikkelit...

Maskulinistiblogi feministidystopiana ja kolonialistisena pastoraalina.” Teoksessa Tuija Saresma & Saara Jäntti (toim.), Maisemassa. Sukupuoli ja kansallisuus suomalaisuuden kuvastoissa, s. 249–284. Jyväskylä: Nykykulttuurin tutkimuskeskus, 2014.



Miesten tasa-arvo ja kaunapuhe blogikeskustelussa.” Sukupuoli nyt! Purkamisia ja neuvotteluja, s. 13−34. Toim. Hannele Harjunen & Tuija Saresma. Jyväskylä: Kampus Kustannus 2012.

Täytyy käydä kirjastosta lainaamassa kun ehtii.

tiistaina, syyskuuta 06, 2016

Tämän blogin historiaa

Blogi on 13 vuotta vanha ja kommenttiosastolla haikailtiin historiikin perään.


Historiahan menee suunnilleen siten, että kirjoittelin vuosina 1999-2003 nyyssien Ihmissuhteet-ryhmään, jossa käytiin toistaiseksi parhaat markkina-arvoväittelyt. Vuonna 2002 Trio Erektuksen Tommi perusti blogin ja suitsutti bloggaamisen ihanuutta. En ymmärtänyt hänen innostustaan juuri ollenkaan, sillä keskusteluryhmissähän oli kaikki oleellinen. Vuoden 2003 toukokuussa päätin kuitenkin perustaa tämän blogin.

Ajattelin olevani blogini kanssa auttamattomasti myöhässä, sillä Pinserin blogilistalla oli jo yli 200 blogia...

Blogini keikkui Pinserin blogilistan top 12 joukossa parisen vuotta, ollen parhaimmillaan toinen. Sitten tulivat neuleblogit ja lopulta muotiblogit, jotka suistivat kaikki muut aihealueet perikatoon. Blogilista oli oman aikansa kiinnostava media.

Blogin alkuvuosina bloggerissa ei ollut kommenttiosastoa ollenkaan, joten käytin ulkopuolista Enetationin kommenttisysteemiä, joka on sittemmin hävinnyt taivaan tuuliin, mukanaan parhaat blogikeskustelut. Mukana oli mm. laadukas naiskommentaattori nimim. "kevyesti".

Blogimaailmassa oli useita markkina-arvobloggaajia, eritoten Ilkka Kokkarinen. Nuo ajat ovat jääneet unholaan.

En kuulunut bloggaajana stadin punavihreään kuplaan, enkä siksi saanut yhtään Kultaisen kuukkelin blogipalkintoa, mistä olen vieläkin katkera.

Nykyään blogit ovat pirstaloituneet ja kokeneet inflaation sosiaalisen median paineessa. Enää ei ole jäljellä sitä intoa ja tunnelmaa, joka vallitsi aikoina, kun blogit ja blogilista olivat kehityksen uusinta uutta.

perjantaina, elokuuta 26, 2016

Presidenttiparikohu hymyilyttää

Hesarissakin uutisoitu presidenttiparikohu lyö ällikällä.


Mika Lintilä on pöyristynyt:
”En voi tietenkään ottaa kantaa itse tutkimukseen, mutta minusta se kuulostaa hirveän vanhakantaiselta”, Lintilä kertoo.

”Se, että kuvayhteys oli rakennettu presidenttiin ja hänen puolisoonsa, oli mielestäni erittäin tyylitöntä. Ihmettelen kyllä, jos presidentin puolelta on annettu lupa tuollaiseen kuvan käyttämiseen.”
Evoluutiopsykologian mukaan naiset kokevat vetovoimaa vanhempia ja hyvässä asemassa olevia miehiä kohtaan. Jenni Haukio on ilmeisesti kokenut vetovoimaan vanhempaa ja hyvässä asemaa olevaa miestä kohtaan. Mikä tässä nyt on epäselvää?

Lintilät ja monet muut kauhistelevat naisten kiinnostusta vanhempia ja hyvässä asemassa olevia miehiä kohtaan. Ei kai se mikään rikos ole? Vai eikö väite pidä Lintilän mukaan paikkaansa?

Lintilän mukaan "tutkimus kuulostaa hirveän vanhakantaiselta." Miltä ihmeen vanhakantaiselta? Tutkimuksen tulos joko pitää paikkansa tai ei pidä paikkaansa. Jos Lintilällä on parempia ja uudenaikaisempia tutkimuksia tiedossa, niin herra on hyvä ja kaivaa ne esille. Mistä lähtien on ollut hyväksyttävää tyrmänä ei-kivalta kuulostavat tutkimustulokset ilman mitään todisteita päinvastaisesta.

Ehkäpä vieläpä kohuakin huvittavampaa on evoluutiopsykologian häpeäminen:
Lopuksi kirjassa kerrotaan evoluutiopsykologian kritiikistä seuraavasti:

Evoluutiopsykologiaa on kritisoitu siitä, että se esittää hypoteeseja, joita ei voida testata. Kritiikki on myös kohdistunut hypoteeseihin, joilla ei ole selkeää tieteellistä tukea, kuten oletus naisvartalon tiettyjen mittasuhteiden yhteydestä vetovoimaan ja terveyteen.”
Ei pyhä Jeesus! Oletukselle naisvartalon tiettyjen mittasuhteiden yhteydestä vetovoimaan ei ole selkeää tieteellistä tukea. Siis sille, että miehet pitävät enemmän kurvikkaista naisista kuin omenan tai laudan muotoisista? Ei kai tuon asian todistamiselle tarvita muuta tukea kuin vilkaisu pornosivuille.

Hesarin kommentteja
  • Presidenttiparin kuvan käyttäminen tässä asiayhteydessä kertoo vain ja ainoastaan siitä, että Jenni Haukion "parinvalinta" oli esimerkki evoluutiopsykologian toteutumisesta. Tuo on aika hurja väite.
  • Antakaa nyt herra jestas ihmisten elää rauhassa juuri sellaisissa parisuhteissa kuin he itse haluavat, (jos mitään laitonta ei ole kyseessä).
  • Kyse ei kai ole itse oppikirjan tekstistä, vaan kuvituksesta. Kuvitus antaa ymmärtää jotakin Haukiosta, elävästä ihmisestä, ilman mitään tietoa hänen motiiveistaan valita kumppani. Kyseessä on siis yleistävä esitys. Kuka tahansa loukkaantuisi.
  • Taas on toimittu ajattelemattomasti. Jos presidenttipari ei loukkaannu, niin silti ei pidä ihmetellä jos joku meistä tavallisia töitä tekevistä loukkaantuu tai tuntee itsensä toisarvoiseksi. Ikäänkuin korostetaan, että me kaikki ei olla samalla viivalla. Eikö viime aikoina ole pyritty poistamaan eriarvoisuutta.
Kertokaa nyt ihmeessä, mikä tosiasiaväitteen kertomisessa ja väitettä tukevan kuvan kertomisessa hämmästyttää ja pöyristyttää?